Ulkona oppimassa VESOssa lauantaina 27.10

Lauantaina 27.10 Sara Kåll Luontokoulusta oli pitämässä opettajille Ulkona oppimassa -koulutusta. Opettajat pääsivät kokeilemaan Vaasan keskustassa kirkon pihalla erilaisia toiminnallisia tapoja oppia ulkona. Sara lähetti myös kaikkiin harjoituksiin ohjeistusta, joita pääsemme käyttämään.

Kuva 1. Sara ja opet

Kuva 2. Aakkosjahdissa syntynyt lause

Aakkosjahti: puupalikkoja ripoteltiin ympäri leikkialuetta. Osallistujat hakivat pienryhmissä puupalikat (yksi kerralla ryhmän jäsenistä lähti hakemaan yksi puupalikka kerralla). Rajoitetusti aikaa. Ehdotuksia jatkotyöstekentelyyn: lajittele vokaaleihin ja konsonantteihini, tee mahdollisin monta puulajin (lintulajin/nisäkäslajin) nimeä, tee mahdollisin monta verbiä, tee mahdollisin pisin sana/lause suomeksi/ruotsiksi/englanniksi, tee kaikki ryhmänne jäsenien nimet. Pienet lapset: hakekaa samanlainen kirjain (näytä A, B, jne), värejä eikä kirjaimia -> näytä kuva jossa esine, esim mansikka - > hae väri joka sopii esineeseen  5-6 lk ja vanhemille: yksi-muutama oppilas ovat sokkona (sokkoliinat päälle) ja hakevat sopivat kirjaimet (muu ryhmä ohjaa ”robotteja”). Viimeinen versio voi tehdä isona ryhmänä = yhteistyöharjoitus samalla.

      

Kuva 3. Aakkosjahdissa syntynyt lause

Robottiohjelmointia: oppilaat ovat pienryhmissä, yksi robotti + muut ovat ohjelmoijia. Mastossa on radioaktiivisia kiviä, ryhmät pitää ”ohjelmoida” robottinsa hakemaan kivet ämpärin ja lapion avulla.  Robotti ymmärtää vain tiettyjä komentoja. Pitää olla tietty aloituspaikka + keppi (”Etene keppi”-komentoa varten). Ohjelmoijat kirjoittavat komennot lapulle, järjestyksessä. Pitää miettiä missä järjestyksessä robottia laitetaan tekemään asioita (ettei esim. oteta lapiota ja ämpäriä maasta väärässä järjestyksessä). Kun komentolista on valmis, pitää laittaa tavarat takaisin aloituspaikoilleen, robotti jää listansa kanssa ja jonkun toisen ryhmän ohjelmoijat tulevat ”testaamaan” ohjelmistoa J

Kuva 4. Materiaaleja mm. robottiohjelmointiin

Hirvileikki: alussa puolet ovat hirvet ja puolet resursseja (ruoka, vettä tai suoja). Hirvet miettivät (jokainen itse) mitä tarvitsevat, resurssit (jokainen itse) mitä ovat, seisovat leikkikentän vastakkaisilla reunoilla, selät toisiinsa päin. Ope laskee kolmeen, saavat kääntyä ja pitää näyttää merkeillä mitä tarvitsevat/ovat. Hirvet saavat lähteä hakemaan tarvitsemansa resurssinsa kun ope antaa merkin. Ne hirvet, jotka jäävät ilman, kuolevat ja jää resurssipuolelle, Hirvi joka saa resurssinsa voi hyvin ja lisääntyy – resurssista tulee hirvi. Liitutaululla voi laittaa ylös, montako hirviä on metsässä vuodesta toiseen. Niin kuin luonnossa (ja samojen mekanismien mukaan, vähän yksinkertaistettu) populaatiot vaihtelevat vuodesta vuoteen. Leikkiin voi ottaa mukaan metsästäjä (saa ottaa hirvet kiinni – ne jää sit seuraavana vuonna resurssipuolelle) ja auto (joka ajaa suoraan, leikkikentän yli – jos hirvi jää alle niin hirvi siirtyy seuraavana vuonna resurssipuolelle). Monesti vaihtelut vähän vähenee (populaatio on tasaisempi yhtä iso vuodesta vuoteen) jos on hirvenmetsästys. Jos hirvien määrä liian pieni, niin viranomaiset (ope) voi päättää että tänä vuonna ei tuu metsästyslisenssejä. 

          

Tree interview: toinen seisoo puun takana ja vastaa puun puolesta, toinen seisoo puun edessä ja vastaa

Kuva 5. Haastattelu

ABC-liina: voi hakea esineitä luonnosta, joka muistuttaa eri kirjainten ulkomuotoa, voi hakea esineitä joka alkaa eri kirjaimilla (risuja R-kirjaimen kohdalle), voi aakkosjahdin yhteydessä lajitella kirjaimet  TAI sitä voi käyttää pelilautana. Eiku pelinappulat luonnosta ja arpakuutio mukaan. Drive:ssä eri tehtäviä.  Muunnelma: 36-leikki (tai muu määrä kuin 36 ;)) -> 36 lappua, numeroituna 1-36. Oppilaat ovat ryhmissä, joka ryhmä pitää keksiä joukkuehuuto että löytävät toisiaan. Heittävät arpakuution, ja etsivät juuri sitä lappua, saavat ryhmänsä koolle, lukevat tehtävän, näyttävät opelle ja heittävät arpakuution uudestaan, jolloin pitää lisätä summan (esim. 4 + 5 -> 9 seuravana lappuna). Kaksipuolista teippiä: väripaletti tai kirjain

Kuva 6. Luonnonmateriaalit käytössä

Ravintoketjuhippa: Kasveilla 3 korttia, kasvissyöjillä 2 korttia ja pedoilla 1 kortti. Kasvit saavat ensin lähteä etsimään kasvupaikka (muttei saa sen jälkeen juosta, heillähän juuret ;)). Kasvisyöjät lähtevät vähän ajan päästä, pitää yrittää syödä kasveja. Jos kasvisyöjä löytää kasvin se ottaa hänet kiinni (vrt hippa) ja kasvi antaa yhden kortin.  Kasvisyöjä ei saa ottaa samaa kasvia kolme kertaa kiinni.  Jos kasvi jää ilman kortteja niin se palaa aloituspaikalle.  Pedot lähtevät vimpana leikkiin mukaan. Tässä leikissä pedot syövät ainoastaan kasvissyöjiä (eikä kasveja). Jos peto saa kasvisyöjää kiinni hän ottaa yhden kasvisyöjän omia kortteja ja kaikki kasvikortit, minkä kasvisyöjä on ehtinyt syödä. Kannattaa lopettaa leikkiä aika pian, ja mieluummin leikkiä monta kierrosta ja vaihtaa rooleja.  Keskustelukysymyksiä:  Entäs luonnossa – miten kasvit voivat ”puolustautua” (myrkkyä, piikkit, polttaa, kasvaa montaa yhdessä, jne).  Entäs kasvissyöjät, monet liikkuvat laumoissa – mitkä ovat hyvät ja huonot puolet liikkua laumassa?  Entäs pedot – millaiset ominaisuudet on hyvä olla, jos on peto?

Kuva 7. Luonnonmateriaalit käytössä

Lajibongauspeli: kortti, missä toisella puolella kuva, toisella puolella lajin nimi. 1-3 (ryhmän koon mukaan) ”professoria”, 2-4 kiinniottajaa (bongaaja), ja loput ovat eläimiä (meillä oli lintuja). Bongaaja vie kiinni otettua ”lintua”  ”professorin” luokse, ”lintu” näyttää kuvapuolen ”professorille”, joka pitää sanoa oikea nimi. Jos ”professori” on oikein, niin hän vaihtaa roolia ”linnun” kanssa. Jos ”professori” oli väärässä, niin ”lintu” sanoo nimensä äänellä ja lähtee taas ”lentämään”. Tätä pystyy leikkimään oikein isolla leikkikentällä, metsässä, missä paljon piilopaikkoja. Vaihtakaa välillä kiinniottajia. Aikuisen on hyvä seisoa lähellä ”professoreita” ja auttaa ne, jotka sitä tarvitsevat. Ennen leikkiä on hyvä käydä läpi kaikki lajit, mitkä ovat mukana. Leikin jälkeen on sit hauskaa testata, paljonko opitte J  Samoilla korteilla voi tehdä vaikka mitä J  

Kuva 8. Sara ja oranssinen lippu, jolla merkitään toiminta-alue

-          ”Tee samanlainen” joko korteista tai luonnonmateriaaleista

-          Aarrearkku liinalla, ”Sinulle, Veetille, olen hakenut pienen lehden, joka sijaitsee kävyn ja tumman kepin vieressä”

-          Oranssinen lippu = alueen rajat, vrt oppilaiden osallistaminen

-          Kehykset (luonnonselfiet, %-luvut, taideteokset, esim. muurahaisen tai hämähäkin rakentaminen)

-          Lämmittelyjuttu: sano numero, 5 ja 10 välillä -> ravista oikea jalka esim 6 kertaa, sit vasen jalka, oikea käsi ja vasen käsi. Seuraavalla ”kierroksella” 5 krt, sit 4 krt jne

-          Lopuksi: puhuva käpy (ainoastaan se, jolla käpy kädessä saa puhua)

Kuva 9. Materiaaleja

Materiaaleja (esim. robottiohjelmoinnin komennot)

https://drive.google.com/drive/folders/1MrwOAKwaKZQGZrMCmRDzccEK-U0AIMYe?usp=sharing

Laitoin sinne muutama eri kieliversiota eri tehtävistä. Saatte vapaasti muokata niitä!

Opi ulkona ympäri vuoden: http://www.outdoorteaching.com/sv/vara-bocker/butik/e/36/att-lara-in-aret-runt-finska/

Lintuhoukutin: https://www.suomenlintuvaruste.com/p1389-birdcall-fi.html

FB:ssä on muutama hyvä ryhmä, jossa paljon ideoita:

https://www.facebook.com/groups/ulosoppimaan/

https://www.facebook.com/search/top/?q=ulko-opet

Lajikortteja voi ladata täältä: http://ulkoluokka.fi/materiaalit/

MAPPA: https://mappa.fi/fi/etusivu

Maria Svens/Kvarkens naturskola on tehnyt hienoa oppimateriaalia ruotsinkielen opetukseen: http://svenskanu.fi/laromaterial/harjoitukset/naturligtvis/

Mariaa saatte kiinni tällä sähköpostilla maria.svens@naturochmiljo.fi jos haluatte tietää lisää tai tilata Mariaa kouluunne pitämään ulko-opetusta ruotsiksi J

Otattehan yhteyttä mikäli teillä on jotain kysyttävää aktiviteeteistä! sara.kall@kokkola.fi