Peter Pan-tehtäväpaketti!




Ja loppuun vielä kohtaukset 2 &18 !


KOHTAUS 2 – PETER PAN SAAPUU 


Helinäkeiju lentää ikkunasta sisään. Helinäkeiju piiloutuu ja nauraa. Peter hyppää ikkunasta sisään.

PETER PAN
Helinäkeiju, Helinäkeiju, missä sä olet? Helinäkeiju, tule esiin! 

Peter alkaa itkeä. Se herättää Leenan.

LEENA
Hei!

PETER PAN
Hei!

Peter kumartaa Leenalle. Leena kumartaa takaisin.

LEENA
Kuka sä olet?

PETER PAN
Minä olen Peter Pan

PETER PAN
Kuka sä olet?

LEENA
Mä olen Leena Moira Rebekka Kultanen.

PETER PAN
Jaha. Asutko täällä?

LEENA
Joo! Missä sä asut?

PETER PAN
Toinen tie oikealle, ja sitten suoraan aamuun.

LEENA
Ihan hassu osoite.

PETER PAN
Eikä ole.

LEENA
Voiko sulle kirjoittaa kirjeen sillä osoitteella?
PETER PAN
En mä saa koskaan kirjeitä.

LEENA
Mutta sun äiti varmasti saa?

PETER PAN
Ei mulla ole äitiä. Mä karkasin tieheni samana päivänä, kun mä synnyin.

LEENA
Mitä varten?

PETER PAN
Mä kuulin, kun isä ja äiti jutteli siitä, mikä musta tulee sitten kun mä kasvan isoksi. Huh... Mä en halua kasvaa isoksi. Mä haluan aina olla vaan pieni poika.

LEENA
Peter parka!

PETER PAN
Mitä?

LEENA
Sulla ei ole vanhempia. Sen tähden sä varmaan itkit.

PETER PAN
Mä en itke ikinä! Mä yritin vain löytää Helinäkeijun.

LEENA
Tunnetko sä keijukaisia?

PETER PAN
Tietysti! Vaikka kohta ne kyllä kuolee kaikki sukupuuttoon.

LEENA
Miksi?

PETER PAN
Koska nykyajan lapset ei enää uskoo keijukaisiin. Joka kerta kun joku lapsi sanoo ”Mä en usko keijuihin” niin jossain putoaa keijukainen kuolleena maahan.

LEENA
Kauheaa! Mutta mä uskon keijuihin!

PETER PAN
Mahtavaa! Helinäkeiju, kuulitko? Missä sä oot? Helinäkeiju, tule esiin!
HELINÄKEIJU
(Ei kiitos)

LEENA
Et kai sä väitä, että tässä huoneessa on oikea keiju?

HELINÄ
(Jotain)

PETER PAN
Kuuntele!

Helinäkeiju lentää sisään ja ympäri huonetta.


LEENA
Wau. Voi kun se pysähtyisi edes hetkeksi.

PETER PAN
Helinäkeiju ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Se on kamalan liikkuvaa lajia.

HELINÄKEIJU
(Peter, nyt lähdetään kotiin!)

LEENA
Mitä se sanoo?

PETER PAN
Se tahtoo, että me lähdetään kotiin kotiin. Mutta ennen sitä, kuule voisit sä kertoa mitä sille nokiselle tytölle sitten tapahtui, sille Tuhkimolle?

LEENA
Etkö sä tiedä mitä Tuhkimossa tapahtuu?

PETER
Mä en osaa yhtään satua. Siksi mä tulin teidän ikkunan taakse kuuntelemaan.

LEENA
Voi Peter, haluatko että mä annan sulle suukon?

HELINÄKEIJU
(No huhuh. En kestä!)

Peter ojentaa kätensä.

PETER PAN
Joo. Mikä ettei! Kiitos!

LEENA
Etkö sä tiedä mikä suukko on?

PETER PAN
No sitten kun mä saan sellaisen, niin sitten mä tiedän.

Leena ei halua loukata Peterin tunteita, joten hän ojentaa tälle sormuksensa.

 


KOHTAUS 18 -- KOTIIN SAAPUMINEN 


HERRA KULTANEN
Te ajattelette, että minä liioittelen, kun asun koirankopissa. Mutta suru on opettanut minulle, että mitä tahansa ihminen katuukin, niin hänen on tehtävä se tosissaan ja sataprosenttisesti.
NANNA
Voff, voff, voffelivoffia.

ROUVA KULTANEN
Olen samaa mieltä kuin Nanna. Kuule Yrjö, et kai sinä vain nauti tästä kaikesta?

HERRA KULTANEN
Minäkö? Katso rangaistustani! Elämää koirankopissa.

Herra Kultanen vetäytyy koppiin.

ROUVA KULTANEN
Anteeksi rakas.

HERRA KULTANEN
Minua väsyttää. Sulje tuo ikkuna. Täällä vetää.
NANNA
Voff!
ROUVA KULTANEN
Yrjö, mitä sinä puhut. Ikkunan täytyy aina olla auki lapsia varten. Aina! Siltä varalta, että he vielä palaavat kotiin...

NANNA
Voff, voff, voff!

ROUVA KULTANEN
Hyvä idea Nanna. Mennään soittamaan pianoa, se ehkä piristää vähän...

Rouva Kultanen poistuu Nannan kanssa viereiseen huoneeseen. Sieltä alkaa kuulua surumielistä pianonsoittoa. Herra Kultanen kuorsaa koirankopissa. Leena, Jukka ja Mikko lentävät sisälle.

JUKKA
Hmm, musta tuntuu kuin mä olisin käynyt täällä joskus ennenkin.

LEENA
Tämähän on meidän koti. Et kai sä ole unohtanut sitä? Ja katso Mikko, tuossa on sun sänkysi, ja Nannan koirankoppi.

MIKKO
Ahaa!
Jukka kurkistaa sisään koirakoppiin.
JUKKA
Siellä nukkuu joku mies.

LEENA
Se on isä.

JUKKA
Onks isä aina nukkunut tuolla.

LEENA
Ehkä me ei oikein enää muisteta meidän entistä elämää... Mutta missä äiti on?

MIKKO (Mikko osoittaa ovea)
Tuolla!

Jukka kurkistaa toiseen huoneeseen.

JUKKA
Joku nainen ja koira soittavat nelikätisesti pianoa toisessa huoneessa.

LEENA
Sehän on äiti ja Nanna.

JUKKA
Etkö sä sitten olekaan meidän äiti?

LEENA
Voi sentään... teidän oli kyllä korkea aika palata kotiin.

JUKKA
Hiivitään sisään ja säikäytetään ne!

LEENA
Ei, äiti voi saada sydänkohtauksen ja kuolla iloista.

JUKKA
Mennään sänkyyn ja teeskennellään ettei oltukaan poissa!

MIKKO
Joo.

Lapset pujahtavat peiton alle vuoteisiinsa. Rouva Kultanen ja Nanna sisään.

ROUVA KULTANEN
Sanoitko Yrjö jotain?

YRJÖ
Mitä?

NANNA
voff!

LEENA (varovasti)
Äiti!

ROUVA KULTANEN
Se oli Leenan ääni!

HERRA KULTANEN
Näet unta!

ROUVA KULTANEN
Tiedän. Uneksin niin usein, että he palaavat kotiin, että joskus melkein näen heidät sängyissään. Niin kuin nyt.

HERRA KULTANEN
Minäkin näen heidät!

NANNA
Voff voff voffelivoff

JUKKA
Äiti!

ROUVA KULTANEN
Jukka!

LEENA
Äiti!

ROUVA KULTANEN
Leena!

MIKKO
Nanna!

NANNA
Voff, voff!

ROUVA KULTANEN
Mikko, sä olet oppinut puhumaan!

MIKKO
Tottakai, olen osannut jo kauan.

ROUVA KULTANEN
Oletteko te palanneet kotiin?

LAPSET
Ollaan!

HERRA KULTANEN
Rakkaat lapset. Voitteko ikinä antaa minulle anteeksi?

Kadonneet pojat ilmestyvät ikkunalaudalle.

MIKKO
Ehkä!

LEENA
Jos otatte Kadonneet pojatkin lapsiksenne.

ROUVA KULTANEN
Keitä he on?
Jukka osoittaa ikkunaan, pojat astuvat huoneeseen.

HOIKKA
Moi moi. Leena sanoi, että me voidaan asua täällä!

ROUVA KULTANEN
Anteeksi?

MUUT KADONNEET POJAT
Iltaa Rouva Kultanen. Iltaa Herra Kultanen.

JUKKA
Ottakaa iisisti isä ja äiti. Ne on vaan kuusi koditonta poikaa jotka me tuotiin tänne asumaan.

MIKKO
Asua täällä!

HERRA KULTANEN
Teidän olisi pitänyt kysyä ensin lupa. Tämä on sentään minun ja Maijankin koti. Noin monta lasta tulee kalliiksi, tulee ahdasta ja kun on ahdasta tulee hirveästi meteliä ja kun on hirveästi meteliä alkaa naapurit valittaa ja kun naapurit valittaa meidät heitetään kadulle ja jos me asutaan kadulla minä ja Maija menetämme työpaikat...

ROUVA KULTANEN
Yrjö!

JUKKA
Mä arvasin...

LEENA
Pojat, teidän on pakko löytää joku toinen paikka...

MIKKO
Olemme pahoillamme...

HERRA KULTANEN
Mutta mitä sen on väliä, jos naapurit valittaa ja menetän työpaikan. Tietysti saatte asua täällä kaikki kuusi!

KAIKKI
Hurraa!

Halauksia leikkiä ja riemua.

HERRA KULTANEN
Mitä leikitään?

ROUVA KULTANEN
Merirosvoja!

LAPSET
Joo!

NANNA
Voff voffelivoff. 




Työniloa kaikille ja voffelivoff! :) 

Kommentit